Hupsista sanoi Ubisoft, ja livautti vuoden odotetuimman lentosimun demon ennenaikaisesti jakeluun. Kovista estelyistä huolimatta kovimmat Sturmovik-fanit saivat tämän käsiinsä. Alun perin demon piti ilmestyä vasta syyskuun alussa mutta jostain käsittämättömästä syystä se ilmestyikin netin IL-2 Sturmovik -fanisivuille useita viikkoja etuajassa. Ikään kuin korjatakseen mokansa Ubisoft julkaisee uuden, ehkäpä jopa paremman demon "vanhan" tilalle syyskuussa.

Poiketen kaikista aikaisemmista toiseen maailmansotaan sijoittuvista lentosimuista, sijoittuu IL-2 Sturmovik itärintamalle. Aikaisemmin itärintama on syystä tai toisesta jätetty hyödyntämättä. IL-2 Sturmovik näyttää, kuinka moni simuntekijä on sivuuttanut melkoisen kultakaivoksen. Demossa ei ollut kuin pieni maakaistale Smolenskin alueella ja mukana tuli pari valmiiksi purkitettua tehtävää, joissa pääsee kahden venäläisen koneen ja yhden saksalaisen koneen puikkoihin. Yksi näistä venäläisistä koneista on luonollisesti IL-2M2 Sturmovik, raskaasti aseistettu maataistelukone, joka tunnetaan saksalaisten keskuudessa nimellä lentävä tankki tai vain ystävällisesti kylpyamme. Toinen punikkien kone on jenkkien lend lease -kone P-39 Aircobra. Sakemannien puolella taas lennetään Luftwaffen sodanaikaisella työjuhdalla, nimittäin Bf-109G-2:sella. Demon mukana tulee vielä n. viisi muuta lentohärveliä joiden ohjaimiin ei tosin pääse, mutta alas niitä pääsee kyllä ampumaan quick missioneiden kautta. Demon tehtävät eivät mitenkään väläytä neroudellaan. Saksalaisilla pitää suojella Stuka-pommittajia ja neukuilla tehtäviä on peräti kaksi. Ensimmäisessä noustaan IL-2:n puikkoihin ja pommitetaan lentokenttä perunamaaksi ja toisessa tehtävässä hypätään P-39 Aircobran selkään ja pudotetaan neljä kappaletta Ju-88 pommaria kovassa vesisateessa. Mukana tulee quick mission editor, joka lisää jo itse demon elinikää uskomattoman paljon, puhumattakaan itse pelistä sitten kun se julkaistaan. Jo nyt ovat innokkaimmat fanit onnistuneet väsäämään lisää tehtäviä demoon.

Kun ensimmäisen kerran pääsee lentokoneen ohjaimiin, tulee mieleen, että kuinka voi olla näin vaikeaa nostaa täydessä pommilastissa oleva IL-2 ilmaan? Tai kuinka helposti tämä Aircobra lipsahtaakin syöksykierteeseen? Pelin lentomallinus on sanalla sanoen realistinen. Koneet sakkaavat uskottavasti ja jos huonosti käy niin joudutaan syöksykierteeseen. Ensimmäistä kertaa lentosimussa syöksykierre tappaa - ehkä liiankin tehokkaasti. Koneet tuntuvat menettävän sopivasti energiaa käänöksissä. Ainoastaan se, että koneet nousevat metrejä turhankin ripeästi hieman haittaa. Lentomallinnus on siis kutakuinkin kohdallaan. Mutta kun puhutaan sotasimusta täytyy myös aseistuksen ja vauriomallinnuksen toimia. Tässä IL-2 suoriutuu enemmän kuin mainiosti. Vauriomallinnus hakee vertaistaan ja IL-2 Sturmovikissä vauriot sekä näkyvät että tuntuvat. Aikaisemmin lentosimuissa pudotukset olivat enemmän tai vähemmän sellaisia, että vihollinen pumpataan täyteen lyijyä ja se putoaa palavana soihtuna taivaalta. Todellisuudessahan näin ei ollut. Nyt pudotusten suurin syy on se, että vihollisella onkin liikaa reikiä siivissä. Vauriomallinnus on mahtava. Samoin aseiden mallinnus. Jo konekivääreillä osumiseen tarvitaan paljon taitoa ja suurin osa taistelun pudotuksista tulee aluksi enemmän tai vähemmän tuurilla. Tämä ei haittaa, sillä sehän merkitsee vain lisää opeteltavaa ja realismia. Vai väittääkö kukaan, että kun lennetään yli 300 km/h, osuminen 10x3 metrin kokoiseen väistelevään maaliin on helppoa?

Koska pelin painopiste on IL-2 Sturmovik -maataistelukoneessa, ovat myös ilmasta maahan -aseet sen mukaiset. Pelistä löytyy mitä moninaisempia aseita maajoukkojen kiusaksi. Näistä eksoottisimpia lienevät napalmipommit ja fosforisuihkut. Mukana on toki tavallisiakin pommeja, rypälepommeja ja raketteja. Tekoäly on myös demon perusteella hyvä. Konekuskit tuntuvat tietävän tarkasti mihin heidän lentohärvelinsä pystyvät. IL-2:sella lentävä tietokone yrittää vetää ilmataistelun Mersuja vastaan alas pilvistä, sillä alle 1000 metrissä Sturmovik on miltei yhtä ketterä ja nopea kuin Bf-109.Tuntuu myös, että virtuaalipiloteilla on nyt todellakin kuoleman pelko. Jos kone on vähänkin huonossa kunnossa ajattelevat ilmojen tietokonesankarit, että nyt on aika hypätä. Eikä vihollisella ole enää 180 asteen näkökenttää. Nyt vihulaisen voi toden totta yllättää. Vaikka tekoäly on aika mahtava, on siinä varaa myös pienille korjauksillekin. Entäpä sitten maajoukot. Nekin toimivat loistavasti. Itseasiassa, huomasin pari kertaa, että panssari voi olla todellinen uhka matalalla lentävälle rynnäkkökoneelle. Tankit meinaan ampuivat tykeillään siipeni irti useampaan otteeseen.

Demon perusteella IL-2 on graafisesti kaunein lentosimu pitkiin aikoihin. Pilvet ovat uskottavan näköisiä, maasto kumpuilee ja pelistä löytyy metsiä ja puita. Kaiken kruunaa lopullisessa pelissä vielä vaihtuvat vuodenajat! Vuorokauden aikojen vaihtelun huomaa, samoin sään vaihtelun. Ukkosmyrskyssä lentäminen on aika mahtava kokemus. Maastoon panostaminen näkyy, sillä pelin tähtenä on maataistelukone. Samoin törmäsin ensikertaa simussa siihen, että vihollisetkin tuntuvat selvästi käyttävän padlockia, sillä pilotin pää kääntyy vihollista kohti. Grafiikka-puolelta ainoa valituksen aihe on, että osumista pöllähtävät savupilvet ovat turhankin suuria ja estävät kohteen näkemistä. Dokumenttifilmien perusteella tälläisiä suuria pöllähdyksiä tapahtui melko harvoin, mutta IL-2:sessa jokaisen konekivääriä isomman patin osumasta. Äänet ovat myös erinomaiset. Aseet nakuttavat ja Mersun 20 mm -kanuunan laukaukset huomaa konekiväärien rätinän keskeltä. Ohi lentävien lentokoneiden menosuunnan tuntee jo äänestä. Peli kun mallintaa joten kuten dopplerin efektiä. Puhetta demossa ei ollut, mutta uskoisin, että valmiissa pelissä tämäkin on jo korjattu.

Demo jo itsessään osoittaa kuinka valmiista ja kypsästä paketista IL-2 Sturmovikissa on kyse. Peliä tehtäessä on todella mietitty mitä tehdään ja mikä on muissa vähemmän onnistuneissa simuissa mennyt pieleen. Tätä tukee myös demon mukana tullut readme, joka kertoo valmiista pelistä. 31 kappaletta lennettäviä koneita, joista jokaisella oma kesä ja talvi -skini. 40 muuta tietokoneen ohjastamaa konetta, niilläkin omat skinit eri vuodenaikoihin. Kampanjat voi käydä venäläisenä hävittäjä- tai pommaripilottina, ja myös luonnollisesti saksalaisena hävittäjäpilottina. Kampanjan kesto on vieläpä vaatimattomasti koko sota. Mukaan mahtuu mm. Stalingrad, Kurskin panssaritaistelu ja Berliinin viimeiset päivät. Kampanjat ovat osittain dynaamisia. Aivan kuin tämä ei olisi tarpeeksi, mukaan tulee vielä moninpeli maksimissaan 32 ihmisen kesken.

Pisteenä iin päällä vielä se, että uusia koneita ja kampanjoita alkaa tulemaan heti lisää, sillä modien väsääjät saavat Maddoxilta täyden tuen. Jotkut suomalaiset ovat jo ilmottaneet tekevänsä Suomi-Neuvostoliitto -maaottelun uudestaan. Jos olisin lukenut vuosi sitten mitä valmis Sturmovik tulee pitämään sisällään, en olisi ottanut sitä tosissaan, mutta nyt odotan kieli pitkällä lokakuuta ja päivää kun Sturmovik putoaa kauppoihin. Il-2 Sturmovik on toiseen maailmansotaan sijoittuville simuille sama kuin mitä Falcon on moderneille simuille. Vaikka lopullista Il-2 Sturmovikia en olekaan saanu vielä käsiini voin sanoa teille yhden asian, lähes sadan prosentin varmuudella. Il-2 Sturmovik omistaa taivaat seuraavat kolme vuotta. Ja minä myönnän, ehkä tässä tekstissä on jopa liikaakin hypeä, mutta mitä asialle voi kun peli on demon perusteella virtuaalipilotin märkä uni.

- Haron Walliander
12.9.2001