Alkuperäinen CSI

Sherlock Holmes on hahmo, joka on kiehtonut ihmisiä läpi vuosisatojen aina luojansa Arthur Conan Doylen ensimmäisestä kirjasta lähtien. Lukuisat elokuvat, kirjat, tv-sarjat ja myöhemmin myös pelit ovat antaneet faneille mahdollisuuden paneutua tämän tarkkasilmäisen oopiumia polttelevan viulisti-dekkarin maailmaan. Osa yrityksistä on onnistunut loistavasti ja osan tekijöitä eivät edes omat äitinsä halua tunnustaa lapsikseen. Frogwaresin Silver Earring on siltä väliltä.

Demo asentuu helposti ja käynnistyykin jouhevasti. Koko mysteeri alkaa tyylikkäällä alkuanimaatiolla, jonka aikana tutustutetaan pelaaja pelin äänimaailmaan ja kuvakieleen. Musiikista vastaavat sellaiset päivän hittimaakarit kuin Grieg, Dvorak ja Tshaikovski, eli 1800-luvun klassista on luvassa - ihan virkistävä valinta ja sopii pelin viktoriaaniseen aikakauteen. Puhetta on myös paljon ja suurin osa on aivan kelvollisesti näyteltyä. Yliartikuloitu brittiaksentti alkaa välillä tökkimään ja varsinkin Holmesin itsensä ääni on hiukan ärsyttävä. Tai kenties loistava Jeremy Brett YLEn uusimissa Holmeseissa on vain opettanut minut liian vaativaksi. Joka tapauksessa on hyvä, että Holmes itse on äänessä varsin vähän.

 

Graafisesti peli on ylempää keskiluokkaa. Taustat ovat yksityiskohtaisia ja pelin aikakausi tulee hyvin esille. Hahmoja on paljon, ja kaikki on toteutettu mukiinmenevästi. Animaatio on melko kankeaa. Eniten ärsyttää pseudo-3D-lähestymistapa. Kaikki on kolmiulotteista, mutta Holmesin kulkureitit rajoitettu ennalta määrättyihin kuvakulmiin. Eli käytännössä pelattavuus on kuin 2D-seikkailuissa. Nykyaikana voisi odottaa enemmänkin.

Selkeitä puutteitä The Silver Earringissä SE:ssä ei tule esiin, mutta pieniä ärsytyksen aiheita sitäkin enemmän. Vaikka puhetta on paljon, osa dialogista kuulostaa teennäiseltä, eikä huulisynkka ole koskaan kohdallaan. Erilaiset murteet vaativat pelaajalta erinomaista englannin osaamista, varsinkin, jos pelaa ilman tekstitystä. Peli latailee melko paljon ja vaikka lataustauot ovatkin lyhyitä, kokomusta ruutu latauksien aikana sai ainakin allekirjoittaneen kuvittelemaan, että peli oli kaatunut. Kuinka vaikeata olisi laittaa ”Please hold on...”-teksti ruudulle?

 

Seikkailu- tai salapoliisipelin tekee tai kaataa juoni. The Silver Earringissä juoni on kunnossa, mutta muutamat pulmat saavat rauhallisemmankin pelaajan sekoamaan. Jokaisen tason lopussa Holmes joutuu vastaamaan sarjaan kysymyksiä todisteidensa pohjalta. Pelaaja valitsee vastauksen kyllä/ei-kysymykseen ja klikkaa listasta todisteet, jotka tukevat vastausta. Jostain syystä sana ”logiikka” tuntuu pelintekijöille vieraalta. Välillä vastausten todisteet ovat täysin irrelevantteja, eikä yritys ja erehdys -taktiikalta voi välttyä. Mistä sitä voi tietää, että ”a door” tarkoittaa juuri sitä yhtä tiettyä ovea siinä tietyssä huoneessa? Huhutaanpa netissä jopa, että joillain tasoilla todisteiden täytyy olla oikeassa järjestyksessäkin, jotta peli hyväksyy vastaukset. Eli ilmeisesti pelitestaus on jäänyt vähemmälle.

Tämän demon perusteella Sherlock Holmes: The Silver Earring on keskinkertainen seikkailupeli, mutta ihan mukava sellainen. Pikkupulmista pääsee yli, ja Holmesin hahmossa vain on sitä jotain. Uudelleenpeluuarvoa tuskin on nimeksikään, mutta olisin valmis pelaamaan kokoversionkin läpi, murhaajan nimi jäi askarruttamaan...

- Antti Iiskola
17.3.2005