Monet tietävät Deus Ex:stä vain sen, että sen demon koko on huikeat 139 megaa. Mutta ne (harvat), jotka omistavat normaalia nopeamman yhteyden tai rutkasti luovaa hulluutta lähteä imuroimaan demo, tietävät paljon enemmän. He tietävät, että Deus Ex voi olla tämän vuoden pelimarkkinoiden "musta hevonen" diablojen (*cackle*) ja muiden sekundapelien sijaan.

Minulle itselleni demo oli suuri ja mieluinen yllätys. Pelin tapahtumat sijoittuvat hamaan tulevaisuuteen, jossa kaikki ei ole aivan kohdallaan. Terroristijärjestö NSF:llä on monenlaisia projekteja ympäri ämpäri maailmaa (lue: Amerikkaa) ja kapuloita NSF:n rattaisiin on laittamassa UNATCO (jonkunlainen maailmanpoliisijärjestö, mene ja tiedä). Pelissä ollaan UNATCOn jäsen, agentti JC Denton. JC ei taida olla pelkkä ihminen, vaan jonkunlainen ihmisen ja koneen fuusio, niinkuin Deus Ex:n kyberpunk maailmassa muutamat muutkin kaduntallaajat.

Ennen pelin varsinaista tehtävää kannattaa käydä läpi tutoriaali, joka opettaa kaiken pelimekaniikasta, aina hyppimisestä ampumiseen. Allekirjoittaneella oli tutoriaalissa vaikeuksia LAM:ien, eräänlaisten liikkeenhavaitsimella varustettujen pommien seinästä irroittamisessa ja purkamisessa. Onneksi tutoriaalissa tuntui olevan IDDQD päällä.

Demossa on tutoriaalin lisäksi siis yksi tehtävä(kin). Tämä "missioni" sijoittuu Vapauden patsaalle ja sen lähituntuman satama-alueille ym. Alussa on mahdollisuus valita jonkun näköinen sidekick pistoolille. Valinnanvaraa on nukutusnuolia ampuvan varsijousen, GEP-gunin (singon) ja tarkkuuskiväärin verran. Mukavasti esim. tarkkuuskiväärin tähtäin heiluu sitä enemmän, mitä vähemmän on ottanut "tarkkuuskivääri"-taitoa ennen tehtävään lähtemistä. Kaikille tuliaseille on omat taidot, kuten on myös räjähteille, uimiselle yms.

Tähän asti peli kuulostaa siis suht tutulta..? Eh, wrong again. Pelin yksi (ja suurin) valtti, sen monipuolisuus pääsee hyvin esiin toisella pelikerralla. Jos olit ensimmäisellä pelikerralla mennyt aseet laulaen kentän läpi (ei järin järkevää), niin voit valita toisella kerralla varovaisemman tyylin ja liikkua varjoissa ja tappaa vain tarvittaessa. Varsinkin Realistic-tasolla pelattaessa hiipiminen oli järkevää, koska JC tuntui heittävän lusikan poikkeuksetta nurkkaan aina 2-3:n osuman jälkeen. Lisäksi pelissä on kaikkea hakkeroinnista kameroiden väistelyyn.

Kun kerran tänne asti on päästy vain ylistyssanoja käyttäen, niin on aika avata se rienaavien sanojen arkku. Pelin grafiikka ei ole kuin vähän yli keskitasoa, joka sinänsä ei ole suuri haitta. Pelin engine tuntuu olevan sama kuin Thief 2:ssa ja System Shock 2:ssa (kyseessä on Unrealin engine, toim. huom.). 1024x768-resolla pelatessa pientä tahmausta tapahtui, mutta näytönohjaimen uusien ajureiden haun jälkeen pahimmat poistuivat. Minimikokoonpano taitaa olla kyllä vitsiksi tarkoitettu. Valikoissa soiva musiikki ei edes yllä keskitason yläpuolelle, vaan on käytännössä kamalaa. Vapauden patsaan ympäristöt ovcat huolella suunniteltuja, joten voimmekin odottaa hyvää kenttädesigniä loppupeliltäkin. Isompaa nipottamista ei sitten löydykään, sillä muuten demo oli laadukkaasti tehty ja hyvin viimeistellyn oloinen.

Minuun peli teki lähes lähtemättömän vaikutuksen. Siispä alan syöttämään säästöpossulle kolikoita ja odottelemaan pelin ilmestymistä.

- Pekka Kuitto
19.1.2001