Dave Starskystä ja Ken ”Hutch” Hutchinsonista kertova 1970-luvun poliisisarja Starsky & Hutch on Suomessakin tunnettu, ja nyt poliisikaksikon seikkailuja pääsee pelaamaan itse PC:llä, Xboxilla, PS2:lla, GameCubella ja Game Boy Advancella. Starsky & Hutch ei välttämättä ole nykynuorisolle tuttu, mutta asia muuttunee ensi vuonna, kun samanniminen, Todd Phillipsin ohjaama ja Ben Stillerin (Starsky) sekä Owen Wilsonin (Hutch) tähdittämä elokuva saapuu teattereihin.

Pelaaja asettuu oikeastaan sekä Starskyn että Hutchin housuihin TV:stä tutun Ford Torinon ratin taakse jahtaamaan ja ammuskelemaan rikollisia. Peli on sekoitus arcademaista kaahausta ja räiskintää ja sopii mainiosti myös kaksinpelattavaksi samalla koneella. Yksin pelattaessa on mahdollista käyttää automaattitähtäystä, mutta peliä voi pelata myös niin, että toinen pelaa Starskynä ja ajaa ja toinen ampuu Hutchina. Haastetta voi toki lisätä niinkin, että ajaa toisella kädellä vaikka näppäimistöä käyttäen ja tähtää ja ampuu hiirellä. Itse tähtääminen onkin monessa tilanteessa toimivampi vaihtoehto, sillä automaattitähtäys kaivaa kohteet sieltä, minne auton keula osoittaa. Tämä aiheuttaa ajoittain ongelmia, sillä teiden reunoilla on välillä kohteita, joita räiskimällä saa esimerkiksi lisää pitoa renkaisiin.

Peli on jaettu kolmeen kauteen, jossa kussakin on kuusi tehtävää. Tehtävien välissä juonta kuljetetaan eteenpäin sarjakuvaa ja videota yhdistelevillä pätkillä, joissa kertojana on TV-sarjassa Huggy Bearia esittänyt Anthony Fargas. Pohjimmiltaan tehtävät ovat kaikki samanlaisia: takaa-ajoja, joissa rikollisten auto yritetään pysäyttää ampumalla. Tämä valitettavasti lyhentää pelin ikää, sillä vaikka mukaan on laitettu erilaisia ajokilpailuita, stunt-kisoja ynnä muuta, iskee tylsistyminen pian, koska joka tehtävässä perusidea on sama.

Pelaaja asettuu periaatteessa keskelle TV-sarjaa, sillä aikarajojen sijasta ruudulla näkyy katsojalukuja, joita ei saa päästää laskemaan liian alas. Huimat stuntit ja tyylikkäät sivuluisut lisäävät katsojien määrää, kun taas yksitoikkoinen ajojahti tai muihin autoihin törmäily laskee lukuja. Katsojalukuja voi kasvattaa myös - hieman keinotekoisesti - ampumalla katujen varsilla olevia palloja. Stuntteja ei juuri itse pysty tekemään erilaisia hyppyjä lukuun ottamatta, vaan enimmäkseen katsojia houkutellaan ajamalla merkkien läpi, jolloin kamera siirtyy esimerkiksi hypyn ajaksi näyttämään tapahtumia sivusta ja auto loikkaa itsestään hyppyristä. Tämänkaltaiset lisät tuovat hieman vaihtelua tehtäviin, mutta kovin erilaisia stunttejakaan pelissä ei ole.

Free Roam -osiossa pelaaja pääsee Bay Cityn kaduille ajelemaan vapaasti, mutta vasta, kun on kerännyt tavallisissa tehtävissä tarpeeksi pisteitä. Mitä enemmän katsojia on jäljellä tehtävän lopussa, sitä paremman suoritusmerkin saa. Mitä enemmän on korkeampia merkkejä, sitä laajemmalle alueelle pääsee ajelemaan vapaasti.

Jahdattavien tietokonekuskien tekoäly ei välillä päätä huimaa, ja esimerkiksi liikennevalotolppien ja talojen pienet välit tuntuvat välillä aiheuttavan suuriakin ongelmia tietokoneelle. Toisaalta tuntuu niin ikään hölmöltä, että esimerkiksi lampputolpat kaatuvat niihin törmättäessä, mutta juuri liikennevalotolpat vaan pysäyttävät auton kuin seinään.

Starsky & Hutchin grafiikka on varsin tavanomaista. Peli kehitettiin alun perin PlayStation 2:lle, eikä PC-versiota ole hiottu paremman näköiseksi. Hyvä puoli tässä on tietysti se, että peli ei vaadi koneelta uusinta uutta, vaan hieman vanhempikin laitteisto riittää. Yksityiskohtia on kuitenkin grafiikan rujoudesta huolimatta mukavasti, katujen varsilla kulkee jalankulkijoita ja räjähdykset on toteutettu onnistuneesti.
Äänimaailma on niin ikään hieman kaksijakoinen. Musiikkipuoli on hoidettu mallikkaasti ja tunnelmaa piisaa, mutta Starskyn ja Hutchin heitot alkavat nopeasti toistamaan itseään. Repliikkejä olisi saanut olla enemmänkin.

Harmittavasti mukana ei ole minkäänlaista verkkopeliä, joten ainoa tapa kaverin kanssa pelaamiseen on samalla koneella niin, että toinen ajaa ja toinen ampuu. Verkkopeli olisi pidentänyt jonkin verran pelin ikää, sillä takaa-ajo ihmispelaajan kanssa olisi varmasti ollut mielekkäämpää kuin konekuskin jahtaaminen.

Starsky & Hutchissa oli hyvät ainekset, eikä peli tällaisenaankaan missään nimessä surkea ole. Vaikuttaa siltä, että tekijätiimillä on ollut alussa hyvä idea, mutta lupaavan alun jälkeen ideat (tai aika, -toim. huom.) ovat loppuneet kesken. Peli on myös harmillisen suppea, sillä osa 18 tehtävästä on melko lyhyitä. Ajaminen on kuitenkin toteutettu arcade-tyyliin onnistuneesti, sivuluisuja ja sutimista riittää, eivätkä pienet (tai suuremmatkaan) törmäilyt riko autoa. Mikäli samankaltaiset tehtävät eivät haittaa, on peli ihan kelvollinen.

- Janne Valo
27.9.2003