Suvereeni klassikko on syntynyt
Muistan vielä hyvin, kun aikoinani hankin Microsoft Motocross Madnessin. Ostin tuolloin SideWinder Freestyle Pron, ja sain Motocross Madnessin ikään kuin ”sivutuotteena”. Sivutuotteeksi se joksikin aikaa jäikin, sillä pelin pelaaminen ei silloisella koneellani luonnistunut, siitä näet puuttui 3D-kortti. Vasta muutaman kuukauden päästä sain hankittua rahat kokoon, ja niinpä olinkin 3D-kortin onnellinen omistaja. Pelithän olivat kuin toisesta maailmasta, mutta taidan jättää VooDoo Banshee –ohjaimeni kehumisen toiseen kertaan. Joka tapauksessa. Hankittua kiihdyttimen mietin, mikä jo omistamistani peleistä tukisi sitä. Eipä tarvinnut kauaa päätänsä vaivata, kun huomasi pöydällä olevan vihreänhohtoisen CD:n kimaltelemassa auringonpaisteessa. Asensin pelin ja loppu onkin selvä. Motocross Madness oli loistava peli, joka tosin alkaa jo nykymittapuun mukaan olla hieman karu. Siitä huolimatta peliä pelataan vieläkin todella paljon, peli mm. kuuluu useiden LAN-partyjen vakio-ohjelmaan. Nyt peliin on viimeinkin ilmestynyt jatko-osa, joka tulee ja pölläyttää kurat niiden muutaman halvan kloonin päälle, jotka ovat jo yrittäneet käännyttää pelaajapoloisia pois Microsoftin tieltä. Se on täällä, Motocross Madness 2 –upeampana kuin koskaan.
Upeata menoa
Olen aina ihaillut sitä kunnianhimoisuutta, joka ajaa pelintekijät tekemään motocross-pelejä. Haaste on kova, sillä motocross-peleihin on saatava sisällytettyä niin voimaa ja vauhtia, kuin kaunista grafiikkaa ja vaarallisia tilanteitakin. Kun tähän lisää, että pelin menestymisen ehtona on myös hyvä pelattavuus ja tunnelma, on haaste useimmille pelitaloille liikaa. Juuri tämän takia ei motocross -pelejä ole juuri näkynyt ja nähdyistäkin suurin osa on ollut mitä on…
Yksi ainoa motocross-peli on minuun iskenyt. Se oli MS Motocross Madness. Pelissä on kaikkea mitä hyvältä peliltä vaadin. Tunnelma, ohjattavuus, grafiikka, kaikki oli kunnossa. Peliä tuli tahkottua ainakin puoli vuotta, ja joka ilta ainakin 2 tuntia putkeen. Kun sitten reilun vuoden päästä kuulin ilouutisen siitä, että pelille tehdään jatko, olin saada slaagin. Tuolloin mielessä oli yksi sana; mahtavaa! Sittemmin on pelistä julkaistu muutamia kuvakaappauksia, jotka ovat pitäneet markki-noiden silmät pelin kehityksessä, ja antaneet pelille ikään kuin ilmaista mainosta. Kuvien julkaise-minen oli oiva veto, saavutus johon pystyy vain äärimmilleen kehitetty PR-osasto. Kaiken tämän jälkeen odotin peliä kieli pitkällä. Peliä ei tuntunut ilmestyvän ikinä ja kun se viimein ilmestyi, olivat ennakko-odotukseni jo kasvaneet kolmeentuhanteenseitsemäänsataanviiteenkymmeneenkuuteen potenssiin.
Kun odotukset ovat tätä luokkaa, voi sanoa varmaksi, että peli tuottaa ainakin jonkun asteisen pettymyksen. Niin kävi MotoCross Madness 2:denkin kanssa, tipuin maan päälle, mutta onneksi pehmeästi, sillä MotoCross Madness 2 on oivallinen motocross-peli.
br>
Kun käynnistin pelin, huomasin ensimmäisenä upean grafiikan. Edes ykkös-osan grafiikkaa ei voi, ei edes näinä päivinä, sanoa rumaksi, mutta ajan patina siinä näkyy selvästi. Sen sijaan kakkosversion grafiikka on todella upeaa. Tällä kertaa maa ei ole autiota, vaan pelin luomiskertomuksessa ollaan jo päästy eteenpäin. Kenttiin on ilmestynyt monenlaista elämää. Kentät ovat täynnä puita ja pensaikko-ja, liikkuvia ajoneuvoja ja hienoja rakennuksia. Vuorilla löytyy toimivia hiihtohissejä, hotelleista terassit ja tiellä liikkuu niin turistien vaatimattomia kaaroja, kuin tavarantoimituksessa käytettäviä isompiakin biilejä. Työmaalla näkyy isoja kuorma-autoja ja kaivureita, saattaapa paikan ohittaa välillä junakin. Ilmassa kulkee lentokoneita ja helikoptereita, saattaapa onnekas nähdä ufonkin. Erityisesti puut ja pensaat tekevät kentistä aidon oloisia, pusikosta voi ajaa lävitse, mutta puunläpi ajava motocrossari ei kaatumatta selviä. Kaiken kaikkiaan pelin grafiikka on uusiutunut paljon, ja näyttää todella paljon ykkösosaa paremmalta. Grafiikan taso kuuluu ehdottomasti kaikkien markkinoilla olevien pelien parhaimmistoon.
Hienot graafiset elementit asettavat hienojen kenttien pullonkaulan kenttäsuunnittelulle. Onneksi Rainbow Studios ei ole sortunut tähänkään, vaan kentät ovat mitä moninaisimpia. Ajella voi niin vuorilla, autiomaassa kuin keski-lännen farmeillakin. Toki pelissä löytyy myös monenlaisia muita ympäristöjä, ja tarvittaessa niitä voi työstää itse www-sivuilta saatavalla kenttä-editorilla. Jos aika tai kärsivällisyys ei omien kenttien tekoon riitä, voi aina hakea netistä motocross-fanien tekemiä, todella hienosti suunniteltuja kenttiä. Tosin netistä saatavien kenttien laatu vaihtelee kovasti, jotkut pesevät jopa pelin mukana tulevat kentät, jotkut taas ovat aivan arvottomia tekeleitä. Erityisen maininnan arvoinen on pelin vakiokenttiin kuuluva ”Area 51”, jossa varomattomampi motocrossari voi törmätä suoraan U.F.O:n tuulilasiin. Tosin ufo hyvin usein leijailee paikallisen bensa-aseman lähettyvillä, joten kyseessä lienee paikallisen Esso-miehen käytännön pila…
Vaikka pelissä olisikin mahtava grafiikka ja kenttäsuunnittelu, sen voi pilata huonoilla äänillä. Onneksi Rainbow Studios on pitänyt varansa, sillä myös tämä osasto on MotoCross Madness 2:dessa kunnossa. Äänet eivät ole mitenkään erityisen ihmeelliset, mutta eivätpä mitenkään huonot. Lähinnä ne ovat parempaa keskiluokkaa. Moottoripyörien pärinä on todella aidon kuuloista, näin pitääkin olla, onhan ne mainosten mukaan mallinnettu aidoista pyöristä. Pyörien jyrinän lisäksi pelaaja kuulee usein valitteluja, joita kuski päästä ruhjouduttuaan kalliolta alas. Pelissä esiintyy myös muita ääniä, jotka ovat nekin hyvin toteutettuja, rekkojen mylvintää ei aidosta erota ja junan lonkse on sekin taidokkaasti mukaan otettu. Äänissä ei siis ole mitään erityisen mainitsemisen arvoista, mutta eivätpä ne korvassa pahemmin härnää.
Mutta vaikka kaikki muut pelin osat olisivat täydellisiä, voi huono pelattavuus pilata kaiken. Tästä tuleekin suuri miinus, sillä näppäimistöllä peliä on ruokottoman ikävä pelata. Paitsi että ohjaus on ikävää, tarvitaan myös pientä akrobaatin vikaa, sillä sormia ei millään tuntuisi riittävän kaikille napeille. Paras keino pelata MotoCross Madness 2:ta onkin hyvin käteen sopiva padi-ohjain, tai sitten Microsoftin oma teknolelu, Freestyle Pro. Pelin kontrollit on suunniteltu Freestylelle, ja sen kyllä huomaa. Kaikki tärkeimmät kontrollit löytyvät näppien ulottuvilta, ja pelin pelattavuus nousee kolmanteen potenssiin. Jos siis ei omista padia tai ei ole valmis hankkimaan sellaista, jää pelin ilosta paljon pois. Microsoftilla on ilmeisesti suunniteltu, että hyvää peliä jota myydään suhteellisen paljon, ja jonka kunnolliseen pelaamisen tarvitaan yhtiön oma peliohjain, tuo yhtiön kassaa muutamia erinäisiä taaloja. Vaikka pelattavuus onkin näppäimistöllä vaatimaton, on peli niinkin hyvää viihdettä. Paljon enemmän saa kuitenkin irti hyvällä peliohjaimella.
Realistisuus -onko sitä?
On olemassa kahdenlaisia MotoCross –pelejä. Hyviä ja huonoja. Nämä voidaan vielä jakaa molemmat jakaa kahteen alaryhmään. Hyviin realistisiin- hyviin epärealistisiin ja huonoihin realistisiin- sekä epärealistisiin peleihin. MotoCross Madness 2 kuuluu hyviin motocross-peleihin ja niiden epärealistiseen alaryhmään. Madnessissa heitetään oikein kunnolla ylitse, realismista ei ole jäljellä kuin aavistuksen pieni häväys. Pyörillä pääsee tarvittaessa ylös vaikka pystysuoraa seinää, ja auton alle voi heittäytyä ilman yhtäkään mustelmaa. Olen useissa peleissä inhonnut realismin puutetta. Jos tuo puute kuitenkin toteutetaan MotoCross Madness 2:den kaltaisesti, ei minulla ole mitään realismin puuttumista vastaan. Pelissä ei edes yritetä saavuttaa realismia, vaan tärkeintä on meno ja meininki. Hypyt uhmaavat painovoimaa ja ovat todella komeata katseltavaa. Hyppyrimäen nokalta hyppääminen talvisessa vuoristosta on suorastaan henkeäsalpaavan hienoa. Hienoa on myös ajaa ”kentän reunaan”, jossa on lähes pystysuora seinä. Tarpeeksi kovalla vauhdilla sen saa kuitenkin ohitettua, ja kun reunan jälkeen tulevaa tasamaata ajaa pikkaisen matkaa, se ponkaisee prätkäilijän kulkuneuvoneen kentän keskelle, loikalla joka on graafisesti upeaa katsottavaa. Samalla se on epärealistisuuden huipentuma, prätkäilijä jatkaa matkaansa kuin mitään ei olisi tapahtunut, vaikka kukaan ei olisi voinut selvitä sellaisesta ilmalennosta hengistä. Tai onhan näitä ihmeitä tapahtunut, mutta on joka tapauksessa suhteellisen epärealistista, että ihmeitä tapahtuisi joka kerta.
Pelimuotoja löytyy useita. Alkuperäiseen versioon verrattuna niitä on tullut muutama lisää. Ykkösosasta tutut Baja, Enduro, National Race ja SuperCross ovat saaneet rinnalleen uuden FreeStyle Stunts-pelimuodon. Hienona plussana ykkösosan vanhat kentät toimivat myös kakkosessa, vaikkakin vasta pienen kenttäeditori-kikkailun jälkeen
Rulettaako Motocross Madness 2 OK?
Kyllä. Jo sarjan ensimmäinen osa oli todella hyvä peli, eikä sitä ehtinyt mikään peli valtaistuimeltaan kumota. Sitten tuli kakkososa, joka tuli, näki ja voitti. MotoCross Madness 2 on todella hienoa katseltavaa, kunhan vain koneessa riittää teho pyörittää myös hienoja grafiikan yksityiskohtaisuuk-sia. Pelattavuutta ei koskaan ole Microsoftin peleissä tarvinnut haukkua, eikä Madness muodosta poikkeusta. Vaikkakin pelattavuus näppäimistöllä ei olekaan paras mahdollinen sopii se hyväksi hätäratkaisuksi. Kunnon padi on tässä pelissä kuitenkin enemmän kuin puoli ruokaa, joten jos ei padia vielä omista, se kannattaa melkein ostaa, vaikka vain tämän pelin takia.
Jos pelin huonoin osa-alue pitäisi valita, se olisi luultavastikin äänet. Vaikkei niissä ole suoranaisesti mitään vikaa, alkaa sama pärinä pitemmän päälle ottaa aivolohkoon. Tosin itse huomasin olevani aika-ajoin niin uppoutunut pelin maailmaan, etten edes huomannut ääniä. Sinänsä ikävää, mitenkö-hän monesta mielenkiintoisesta asiasta jäin paitsi vain siksi, että tämä peli hypnotisoi minut pauloihinsa? Jotain pelin laadusta kertoo sekin, kuinka kauan pelasin sitä. Arvostelun teko oli vähällä unohtua kokonaan, mutta sai kuin sainkin sen viimein tekaistua.
Jos Motocross kuulostaa edes ajatuksena vähääkään kiinnostavalta, kannattaa syöksyä kauppaa ostamaan ikioma, todella hienolla grafiikalla, hyvällä kenttäsuunnittelulla ja erityisen hyvällä pelattavuudella varustettu MotoCross Madness 2.
- Jarmo Pitkänen
14.1.2001
|
Arvostelu
94
