Links-sarjan pelit ovat olleet jo vuosien ajan tunnetuimpia ja oikeastaan myös parhaita golf-pelejä PC:lle. Sarjan ensimmäiset osat ilmestyivät jo 1980-luvulla, ja nykyisin pelien kehittelystä vastaa Microsoft. Sarjan uusin jäsen, Links 2003, vastaa hyvin pitkälle odotuksia ja on jälleen varsin onnistunut paketti.
Kuten olettaa saattaakin, golf-pelit ovat yleensä hyvin samankaltaisia, ja suurimmat erot ovat usein pieniltä vaikuttavissa yksityiskohdissa. Vaihtelua on mukana olevissa kentissä, svingin toteutuksessa ja tietysti esimerkiksi grafiikoissa. Vaikka perusidea onkin aina sama, ei pienempien asioiden merkitystä sovi väheksyä. Linksissä moni tällainen pienempi yksityiskohta on hoidettu esimerkillisesti.
Kenttäpuoli on kunnossa: pelissä on mukana kuusi erilaista kenttää (Cabo del Sol, Gleneagles, Otsego Club The Tribute, Roger Trent Jones Golf Trail Cambrian Ridge, Kauri Cliffs ja kuvitteellinen Skeleton Coast). Lisäksi Microsoft on kasannut erikseen myytävän Links 2003 Championship Courses -paketin, jossa on mukana peräti 20 lisäkenttää. Esimerkiksi suomalaisia kenttiä ei mukana ole, mutta pelin mukana tuleva Arnold Palmer Course Designer tarjoaa pelaajille mahdollisuuden suunnitella kenttiä itse. Mukana on myös työkalu, jolla vanhojen Linksien kentät saa muunnettua uuteen muotoon.
Kentät ovat hienoja ja vaihtelevia, mikä ei tietenkään ole kovin suuri yllätys kun kyse on oikeiden huippukenttien mukaan mallinnetuista radoista. Kuvitteellinen Skeleton Coast tarjoaa vaihtelua perinteisempiin kenttiin ja sen muutamat reiät ovatkin varsin hauskoja pelattavia. Grafiikoiden tasoa saa säätää sopivasti niin, että Links 2003 toimii vaatimattomammallakin koneella (Microsoftin mukaan pelaamiseen riittää 400 Mhz:n prosessori), mutta toisaalta myös niin, että uudempien koneiden käyttäjät saavat katsottavakseen hienompaa ja tarkempaa grafiikkaa.
Pelin alussa luodaan itselle oma hahmo, jonka ulkonäköä saa muokata jonkun verran tyypillisten golf-asusteiden puitteissa. Peli kerää tietoja pelatuista kierroksista ja tilastoja voi tarkastella jälkeenpäin. Muistiin jäävät esimerkiksi pisin sisään mennyt putti ja pisin draivi ja muita vastaavia periaatteessa turhia, mutta mielenkiintoisia tietoja.
Riippuen pelistä svingi, eli mailan heilautus taakse ja takaisin, on toteutettu eri tavoin. Linksissä mukana on useampiakin tapoja, joista voi valita mieleisensä. Yksi perinteinen tapa on kahdella tai kolmella hiiren klikkauksella toimiva, eli yhdellä klikkauksella mailaa lähdetään viemään taakse, toisella tuodaan takaisin päin ja kolmannen kerran painetaan kun mailan lapa on pallon kohdalla. Riippuen näiden näpäytysten oikea-aikaisuudesta pallo lähtee joko pitkälle ja suoraan tai läheiseen metsään. Viime aikoina myös erilaiset hiiren liikkeeseen perustuvat (yleensä real time swingin tai vastaavan nimellä kulkevat) toteutustavat ovat yleistyneet. Tällöin mailaa nostetaan taakse vetämällä hiirtä taaksepäin ja itse lyönti tapahtuu työntämällä hiirtä eteenpäin. Tällöin lyönnin voimaa ja svingin pituutta on huomattavasti helpompi säätää kuin klikkauksia arvioimalla. Toisaalta tämän kaltainen svingi tuo myös omat lisähaasteensa, sillä jos hiiri liikkuu sivusuunnassa, singahtaa pallo sivuun (ja pelaaja pääsee tutustumaan slaissin nimellä tunnettuun ilmiöön).
Puttaus on tärkeä osa golfia ja aloittelijoiden iloksi Linksissä on mukana aputoimintoja, kuten pallosta reikään lähtevä nuoli, joka tuo esiin greenin muodot paljasta silmää paremmin.
Apuja on tarjolla muihinkin lyönteihin aina tähtäämisestä ja tarvittavasta voimasta lähtien. Vaikeustason noustessa osa avuista jää automaattisesti pois ja osaa ei saa päälle vaikeammilla tasoilla lainkaan.
Linksin grafiikat ovat ihan mainion näköistä katseltavaa, joskin maisemat ovat ikävän elottomia. Esimerkiksi katsojat, caddie tai muut pelaajat eivät liiku lainkaan, ja lisäksi katsojat näyttävät joissain kohdissa tökerösti päälle liimatuilta ja röpöreunaisilta (riippuen tietysti myös grafiikka-asetuksista).
Pelaajat ovat nyt aidosti animoituja eivätkä videopohjaisia, joten jokainen lyönti on erilainen ja hahmo myös reagoi (epä)onnistuneeseen lyöntiin ruudulla. Jos jää odottelemaan pidemmäksi aikaa, alkaa pelaaja venytellä mailansa kanssa ruudulla.
Mukaan on mallinnettu myös muutama huippugolfari (Annika Sörenstam, David Toms, Jesper Parnevik ja Sergio Garcia), joita vastaan voi halutessaan pelata.
Linksin äänet koostuvat tyypilliseen tapaan lähinnä katsojien taputuksista onnistuneiden lyöntien jälkeen tai pelaajan hahmon omista huudoista ("run, ball, run!"). Kovin kummoisia nuo vähätkään ääniefektit eivät ole.
Pelimuotoja on muutamia erilaisia: pikapelissä pelaamaan pääsee parilla klikkauksella, normaalimuotojen alta löytyy tavallinen 18 reiän kierros, harjoittelu ja sähköpostipeli. Harjoittelussa ei ole rangea, vaan treenaaminen onnistuu tavallisilla kentillä. Harjoittelumuodossa voi kuitenkin joko pelata reikiä normaalisti läpi ilman vastustajia tai keskittyä vain draivien, chippien tai puttien lyömiseen.
Mielenkiintoisin pelimuoto on kuitenkin Links Career, jossa pelaaja aloittaa amatööriturnauksista ja pyrkii etenemään sieltä ammattilaispiireihin. Vaikeustaso muuttuu samalla kun ammattilaisuus häämöttää ja rahapalkinnot kasvavat (ruudulta voi seurata, kuinka paljon virtuaalieuroja on tienannut kuluvan kauden tai koko uransa aikana). Uramuodossa pelaaminen onkin huomattavasti mielenkiintoisempaa kuin yksittäisten kierrosten tahkoaminen. Aivan heti kutsua ammattilaisturnauksiin ei kuulu, mutta helpommissakaan turnauksissa ei pitkästy, etenkin jos aloittaa pelaamisen niissä vielä kun totuttelee peliin.
Mukana tulee hyvä ohjekirja, jossa on lisäksi selitetty aukeaman verran golf-termejä (englanniksi, tosin), joten mikäli bogeyt, mulliganit ja slicet kuulostavat hämärältä, pääsee myös aloitteleva pelaaja paremmin peliin sisään ohjeiden avulla. Kirjasessa käydään myös läpi eri svingityypit ja niiden käyttö pelissä. Lisää ohjeita on CD-levyillä (itse peli tulee siis kahdella CD:llä ja lisäksi mukana on kolmas CD, jolla on Arnold Palmer Course Designer -suunnitteluohjelma, jonka ohjeet ovat niin ikään CD:llä).
Moninpelikin onnistuu, sekä samanaikaisesti muiden pelaajien kanssa Internetissä tai lähiverkossa tai jo edellä mainitulla sähköpostipelillä. Nettipelissäkin on erilaisia vaihtoehtoja: pelata voi joko suoraan kavereita vastaan tai osallistua nettiturnaukseen. Pelaajia voi etsiä myös Microsoftin Zone.com-sivun kautta.
Links 2003 pitää hienosti yllä vanhan pelisarjan mainetta ja on erinomainen, todennäköisesti paras, golf-peli PC:lle. Parannettavaa on vielä, mutta esimerkiksi peliympäristön elottomuus ei tee Linksistä huonoa peliä, vaikka tunnelma jääkin paikoin hieman latteaksi. Itse golfaaminen on toteutettu onnistuneesti, ja se on pääasia.
- Janne Valo 28.8.2003
|