Freespace oli erittäin onnistunut kevyen luokan avaruusräiskintä. Odotukset jatko-osallekkin olivat kovat. Mutta onneksi niin ihmiset, Vasudanit kuin pelaajakin saavat taas tuntea kauhun, jonka jättimäiset Shivan-alukset saavat aikaan kylväessään tuhoa ympäri galaksia.

Freespacessa yhdistyneet Vasudanit ja Ihmiset joutuivat taistelemaan voittamattomilta tuntuvia Shivaneita vastaan. Vaikka Shivanien etenemistä saatiin hidastettua hieman, mikään ei tuntunut pysäyttävän Shivanien lippulaivaa, Luciferia. Muinaisen sivilisaation raunioista löytyi kuitenkin keino Shivanien tuhoamiseen. Luciferin suojat eivät toimineet aliavaruudessa ja Ihmisten ja Vasudanien onnistuikin tuhota Lucifer. Valitettavasti räjähdys tuhosi myös ainoan aliavaruusportin Maahan, joka on nyt eristyksissä koko muusta galaksista. 32 vuoden jälkeenkin Maa on edelleen eristyksissä. Ihmiskunta on tyytymätön rappiionsa ja kotimaailmansa menestykseen. Lopulta tämä kärjistyy aseelliseksi kapinaksi GTVA:ta ja varsinkin Vasudaneja vastaan. Pelaajan hommaksi jää lopettaa tämä kapinointi.

Kuten alkuperäisessäkin, on Freespace 2:sen juoni onnistunut. Kapinan takana onkin loppujen lopuksi jotain aivan muuta kuin aluksi vaikuttaa ja juoneen saadaan sidottua Shivanitkin oikein mainiosti. Juonella on todellakin ne vahvat hetkensä ja tehtävät ovat tiheätunnelmaisia. Kun GTVA saa selville että Shivaneilla on käytössään 80 Luciferiakin ilkeämpää alusta, jotka lähestyvät GTVA:n avaruutta kiivasta tahtia, on tunnelma mukavan painostava. Tai kun afterburnerit huutaen pakenin Shivanien avaruudesta, yllättäen minun ja aliavaruusportin väliin hyppäsikin Shivanien cruiser, joka avasi samantien tulen. Muissakin tehtävissä on yllätystekijöitä mukana. Yllätyshyökkäys, jota kukaan ei osannut ennustaa, voi sotkea täysin tavallisen saattokeikan.

Myös moraalisia valintoja on tehtäviin saatu ujutettua. Ollessani soluttautuneena kapinajoukon mukaan he käskivät tuhota siviilialuksen, joka oli täysin puolustuskyvytön. Jos en tuhonnut alusta olisi peitetarinani tuhottu, mutta ei viattomien siviilienkään ampuminen oikealta ratkaisulta tuntunut. Valitettavasti, teki mitä vain, oli lopputulos aina sama.

Tehtävät ovat vaihtelevia, eivätkä koskaan mitään waypointtien puhdistamista. Pelaajalle tarjotaan myös vaarallisempia tehtäviä, joista voi kieltäytyä jos haluaa. Yleensä nämä valinnaiset tehtävät suoritetaan syvällä vihollislinjojen takana ja kannattaa pelata, koska tehtävät valottavat juonta paljon.

Juonta kuljetetaan eteenpäin tehtävien sisällä, joko radiokeskustelun tai sitten vain ympärillä tapahtuvien taisteluiden avulla. Välillä katsellaan välianimaatioita, joissa yleensä kapinan johtaja Amiraali Bosch kirjoittaa päiväkirjaansa kapinansa motiiveista ja edistymisestä.

Lentomalli on tuttua X-wingeistä ja Wing Commandereista. Fysiikan lait on heitetty surutta romukoppaan, jotta pelattavuus olisi helppoa ja hauskaa. Ja sitä se onkin. Päällimmäinen syy miksi lentäminen sujuu kuin kaljan juonti on pelin mainio heijastusnäyttö. Jo Freespacessa onnistunut HUD on vähintäänkin yhtä hyvä, sillä kaikki oleellinen tieto löytyy näytöltä nopeasti. Tehtävän kannalta tärkeiden alusten kunto on nähtävillä koko tehtävän ajan, kuten myös tehtävän tavoitteet ja muu oleellinen.

Visuaali- ja audiopuoli onkin suoritettu aika mallikkaasti. Taistelut ovat laajoja, yleensä ympärillä lentelee useampia pieniä hävittäjiä, sekä pari isompaa alusta. Hävittäjät taistelevat toisiaan vastaan ja tekevät tarkkoja iskuja isompien alusten aseita ja järjestelmiä vastaan. Samaan aikaan isommat alukset takovat toisiaan sädeaseillaan. Välistä huomasin katselevani monttu auki ruutua, kun ympärillä räjähteli, ilmaa halkoivat laserit ja ohjukset ja radiosta kuului hätäisiä avunhuutoja. Täytyy sanoa, peli tuntuu avaruussodalta. Isot alukset tuhoutuessaan kärsivät pienemmistä räjähdyksistä, katkeavat kahtia ja lopulta tuhoutuvat kokonaan suuressa räjähdyksessä, joka aiheuttaa shokkiaallon, joka saattaa tuhota lähellä olevat alukset. Grafiikka on kaunista, mutta ei sitä ihan heikommilla koneilla pyöritetä. Juuri suositukset täyttävä koneeni tukehtui kokonaan isoja räjähdyksiä animoitaessa, jos ei grafiikan laatua säätänyt ja reilusti. Mutta onneksi grafiikkaa pystyy säätelemään joustavasti ja pienemmilläkin tarkkuuksilla ja yksityiskohdilla peli oli oikein nätti. Samaten äänissä on potkua. Aseiden äänissä on potkua ja energia-aseet ääntelevät niin kuin energia-aseiden luulisi ääntelevän. Ääniroolit on myös hoidettu hyvin ja syytä onkin, sillä suurin osa pelin tunnelmasta perustuukin vahvaan ääninäyttelemiseen. Musiikkikin tuo mieleen Babylon 5:n, mikä ei ole yhtään huono asia.

Vaikeustaso on saatu mielenkiintoisesti tasapainotettua. Jouduin kahta tehtävää yrittämään useamman kerran, muut hoituivat yleensä kerralla. Mutta tehtävät ovat silti haastavia eikä peli tunnu liian helpolta, vaan pikemminkin hyvään tahtiin eteenpäin kulkevalta. Ja siellä todellakin soditaan, viholliset eivät anna yhtään armoa. Nelipäinen hävittäjälaivue pelaajan kimpussa ei hyvää tiedä. Varsinkaan kun vastustaja ei epäröi käyttää ohjuksia.

Moninpeliä en päässyt jostain syystä koittamaan, mutta vaihtoehtoina ovat tavallista kaikki vastaan kaikki räiskyttelyä, pelaajat yhteistyössä konetta vastaan ja mielenkiintoiselta kuulostava Squadwar. Squadwar on lähinnä klaaneille tarkoitettu vaihtoehto, jossa useammat laivueet taistelevat aurinkokunnista. Tiedä sitten miten moinen toimii käytännössä ja onko mukana yhtään strategisempaa pelailua, kun en moninpeliä toimimaan saanut.

Samaten joskus kun videota piti näyttää peli vain kyselikin romppunsa perään vaikka se varmasti koneessa oli. Tämä tosin saatiin vähennettyä lähes olemattomiin päivittämällä peli.

Freespace 2 on ehdottomasti avaruuspelien kirkkainta kärkeä. Loistavaksi pelin tekee sen kaunis ulkoasu, hyvä juoni ja maittavat tehtävät. Pelin mukana tuleva tehtäväeditori takaa että netistä löytyy lisää pelaajien tekemiä kampanjoita.

- Jyri Raukola
14.1.2001