Klassikko-pelisarjassa tutustutaan menneiden vuosien klassikoihin.
Slipstream 5000 oli aikoinaan Bittihitti 95:llä pisteellään. Minä nuorena poikana kipaisin sitten PC-Superstoreen sen hakemaan, hintalapussa 255 markkaa (kyllä, keltainen hintalappu on edelleen boksin kannessa). Kestosuosikkihan Gremlinin julkaisemasta pelistä kaveripiirissäni tuli, ja aika usein tuli otettua "erät slippiä".
Homma toimii yksinkertaisesti; lennetään erilaisilla alueilla, ja maaliin ensimmäisenä ehtinyt on voittaja. Aseita ja muuta vippaskonstia löytyy, ratoja ja aluksia on molempia 10 ja radan esittely on tehty todella upeasti. Sietäisivät nykypelit ottaa mallia, sillä "Slip TV" on juuri sopivan naurettava ollakseen hyvä. Ääninäyttelijät eivät käy hermoille, vaan sopivat hyvin pelin humoristiseen asenteeseen. Mutta, eiköhän nyt ole aika ottaa ohjaussauvaa (eli näppäimistöä) sarvista kiinni ja pistää menoksi.
Aaaargh! Arizonassa voitto jäi 3 sadasosasekunnin päähän! Käytin turbon hieman liian aikaisin, ja maalisuoralla oli kierroksella ohitettavia, jotka sitten pääsivät ampumaan ja siten hidastamaan vauhtia... ja eikö sieltä sitten tullutkin tuo japanilaiskaksikko bikineissään ohi! Hatuttaa ankarasti...
Peli tuntui aluksi nykivän huomattavasti, mutta otin musiikit pois - ja kas kummaa, peli pyörii sulavasti. Ei mitään ongelmia, ja heti huomasi, että eivät muistot ihan turhaan ole kultautuneet. Liike sujuu, ampuminen todella vaikuttaa (ja alukset voivat tuhoutua), eikä ärsyttävää hitaammille annettavaa nopeusetua ole. Jo ensimmäisessä osakilpailussa (siis Arizonassa) ohitin muutamat kahteen kertaan kierroksella. Punavalkoiset Japanin tytöt pysyivät kuitenkin harmittavasti peesissä, mutta ei tästä saa lannistua. Ei muuta kuin seuraavaan kisaan, Chicagoon.
Osakilpailujen välissä voi omaa lennokkiaan parantaa muutamalla tavalla. Aseita (eli ohjuksia) voi ostella, turboa voi nopeuttaa ja aseiden ominaisuuksiin vaikuttavia systeemeitä voi pulttailla alukseensa. Ei kovin paljon, mutta parempi kuin ei mitään. Rahaa saa sijoituksista ja kentistä löytyvillä rahamerkeillä (lojuupa siellä repairia ja extra-turbojakin).
"Slipstreamer, you finished first!" Hah! Mukava kuulla, ja eroakin syntyi ruuuuutkasti. Nuo japanilaiset käyttävät kyllä dopinkia, tulivat tällä kertaa toiseksi. Pentele, samoissa pisteissä siis. Noh, rahaa on tuhlattavasti asti, joten täytyy vähän shoppailla. :)
Seuraavat kisat sujuivat sitten ihan jees, tuloksena mestaruus. Easy-tasolla mestaruus ratkaistaan kuudessa kisassa, normalilla kahdeksassa ja hardilla kymmenessä. Radat ovat hyvin tehtyjä, ainoastaan kaupunkikisat tuntuvat hieman ärsyttäviltä seiniin törmäilyn takia.
Slipstream 5000 on vanha peli, mutta todistaa loistavasti, että ennen tehtiin pelejä isolla P:llä. Slipstream 5000:n kaltaisia lentelyräiskintöjä ei sen koommin ole pahemmin nähty, mikä on sääli. Peli ei tainnut myydä juuri yhtään, ja sama taisi koskea myös muita Gremlinin pelejä... Slipstream 5000 olisi nykymittapuullakin ihan kohtalainen peli, ja pienellä hiomisella tästä saisi loistavan nykypelin.
- Joel Kinnunen 12.3.2001
|